Projektipäälliköt etsivät jatkuvasti parhaita tapoja tuotteidensa luomiseen tai ohjelmistokehityksen tukemiseen. Useimmiten tätä voidaan pitää tehokkuuden ja tuottavuuden välisenä kamppailuna. Päätavoitteena on löytää näiden kahden kultainen tasapaino – toimittaa loistavia tuotteita mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Tapa tämän saavuttamiseen riippuu tiimin jäsenistä, joiden kanssa työskentelet. Projektimenetelmiä on valtava määrä, mutta vain kaksi niistä kilpailee useimmiten suosikin asemasta. Ensimmäistä kutsutaan lean-menetelmäksi. Toinen on ketterä menetelmä.
Käytettävän menetelmän päättäminen voi olla vaikeaa. Molemmat ovat hämmästyttävän hyödyllisiä omilla erityisillä tavoillaan. Tämän vuoksi yksi yleisimmistä keskustelunaiheista koskee näiden kahden välisiä eroja. Niiden väliset samankaltaisuudet kuitenkin hämärtävät rajoja entisestään. Joskus tämä menee niin pitkälle, että yritykset käyttävät toisesta samaa nimitystä kuin toisesta tai vaihtavat usein menetelmästä toiseen.
Siksi tarkastelemme tänään ketterän ja lean-kehitysmenetelmän samankaltaisuuksia. Tämän artikkelin avulla toivomme tuovamme lean- ja ketterän johtamisen ajatuksia lähemmäksi startup-yritystäsi ja auttavamme tuoteomistajaa päättämään, kumpi sopii paremmin tiimisi jäsenille.
Lean- ja ketterien menetelmien ymmärtäminen
Ymmärtääksemme, mitä kumpikin menetelmä edustaa, meidän on perehdyttävä hieman molempien historiaan. Niiden välisten erojen tarkasteleminen auttaa tuomaan niiden samankaltaisuudet paremmin esiin.
Lean-periaatteiden alkuperä
Lean-tuotannon juuret – vesiputousmenetelmän tapaan – ulottuvat 1950-luvulle ja japanilaisiin Toyotan autotehtaisiin. Niissä huomattiin ylimääräisiä resursseja, jotka hidastivat työnkulkua. Niinpä yrityksessä ryhdyttiin vähentämään varastointikustannuksia ja parantamaan tällä tavoin koko prosessin nopeutta. Näin syntyi Toyotan tuotantojärjestelmä.
Toyota käytti visuaalisia ilmaisimia varastotarpeidensa hallintaan. Yrityksessä saatiin tarkkaa tietoa siitä, milloin kussakin työvaiheessa tarvittavaa tuotetta tarvittiin, ja kokonaisjätettä vähennettiin. Lean-ajattelun avulla koko toiminta pystyttiin optimoimaan.
Ketterien periaatteiden alkuperä
Ketterät työskentelytavat syntyivät myöhemmin, 1980- ja 1990-luvuilla, ja niitä kehitettiin tietokoneohjelmoijien kanssa. Ennen ketterää kehitystä projektien valmistuminen kesti usein hyvin pitkään – joskus vuosia. Ohjelmointi- ja tietokoneteollisuus kuitenkin muuttuu jatkuvasti – sama koski 1900-luvun jälkipuoliskoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ohjelmoijat pystyivät julkaisemaan tuotteen, se oli suurella todennäköisyydellä jo vanhentunut. Siksi heidän oli löydettävä uusi lähestymistapa työnsä tekemiseen.
Pääongelmana oli, ettei koko prosessin kustannuksia koskaan pystytty perustelemaan lopputuotteen lyhytikäisyydellä. Samaan aikaan kun ala muuttui, asiakkailla oli tarve uusille tuotteille ja pätevistä työntekijöistä oli pulaa. Näin ollen kustannukset jatkoivat kasvuaan laskemisen sijaan.
Ketterän menetelmän pääpaino siirtyi siis aikaan. Ketterien tiimien päätavoitteena on keskittyä jatkuvasti tuotteen toimittamiseen – tehdä se ensin nopeasti ja jatkaa sen päivittämistä asiakkailta saadun palautteen perusteella.
Menetelmän muotoutuminen vei muutamia vuosia – ja näin Ketterän kehityksen manifesti kirjoitettiin vuonna 2001. Siinä määritellään päätavoitteet ja esitetään lisäksi 12 ketterän kehityksen periaatetta, jotka ohjaavat menetelmää. Lean-menetelmän tavoin se sai alkunsa yhdeltä erityisalalta ja levisi nopeasti myös muiden yritysten käyttöön.
Kanban vs. Scrum – esimerkki lean- ja ketterien menetelmien eroista
Yksi parhaista esimerkeistä näiden kahden projektinhallintamenetelmän käytöstä on Kanbanin ja Scrumin vertaileminen. Nämä ovat kaksi erilaista ohjelmistokehitysprosessia, jotka tarjoavat selkeän kuvan sekä lean- että ketterästä menetelmästä ja siitä, miten ne voidaan erottaa toisistaan.
Ensimmäisenä on Scrum – ketterä ohjelmistokehityksen viitekehys, jota kehitystiimisi voi käyttää monimutkaisten tuotteiden kehittämiseen. Kuten historian aikana on käynyt ilmi, sen pääpaino on ohjelmistokehityksessä, mutta sitä on käytetty myös muilla aloilla. Se sopii täydellisesti pienemmälle kehitystiimille – yhdestä kymmeneen henkilöön.
Pääajatuksena on jakaa tuotteen kehitys tavoitteiksi (joita kutsutaan projektin työlistaksi), jotka voidaan saavuttaa jatkuvan parantamisen avulla. Näitä lyhytkestoisia iteraatioita kutsutaan sprinteiksi, ja ne kestävät yleensä noin kaksi viikkoa. Jokaisen sprintin lopussa pidetään kokous, jossa sprintti ja ketterän kehityksen edistyminen käydään läpi. Monet tiimit käyttävät ketterän kehityksen koontinäyttöjä sprintin mittareiden visualisoimiseen ja edistymisen seuraamiseen reaaliajassa sprintin aikana.
Toisaalta Kanban on kehitysmenetelmä, joka on suunniteltu tukemaan koko tuotekehitysprosessiasi. Ketterään menetelmään verrattuna siinä hyödynnetään Kanban-taulua, jonka avulla voit tuoda ongelmat esiin ja ratkaista ne. Tämä tapahtuu mittaamalla sekä koko prosessin että arvoa tuottavan virtasi elinkaarta ja läpimenoaikaa (arvoa tuottava virta koostuu prosessin osista).

Lean- ja ketterät menetelmät keskittyvät asiakasarvoon
Kuten liikemaailmassa usein on (ja kuten sen pitäisi olla), asiakas oli molempien menetelmien tärkein lähtökohta. Toki mukana oli myös rahaa ja aikaa, mutta sekä lean- että ketterät menetelmät luotiin tekemään asiakkaat tyytyväisiksi tuotteeseen ja helpottamaan samalla tiimin jäsenten työskentelyä.
Huomaa, että molempien tarkoituksena on tarjota parempaa ja nopeampaa palvelua. Se, miten ne saavuttavat tavoitteensa, erottaa ne toisistaan.
Jos käytät lean-menetelmää, tavoittelet teknistä erinomaisuutta asiakkaalle. Haluat myös toimittaa sen mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ketterä menetelmä ei eroa tästä ajan näkökulmasta tarkasteltuna – nopea toimitus on sen keskiössä.
Et kuitenkaan tarvitse täydellistä tuotetta. Sen sijaan voit jatkaa sen kehittämistä ja päivittämistä asiakkaan palautteen perusteella.
Projektinhallinnan nopeus on sekä lean- että ketterien menetelmien tavoite
Kuten olet ehkä huomannut, molempien menetelmien tarkoituksena on tehostaa toimintaasi – eli nopeuttaa tuotteen kehittämistä. Tämä on yksi molempien menetelmien tärkeimmistä tavoitteista. Se, mitä tehokkuuden saavuttamiseksi on muutettava, kuitenkin eroaa näiden kahden menetelmän välillä.
Yhtäältä lean-menetelmää käytetään kaiken sellaisen poistamiseen, joka ei tuota työllesi arvoa. Tämä tarkoittaa, että vähennät aikaa vieviä kokouksia sekä tarpeetonta byrokratiaa. Haluat myös lopettaa sellaisten asioiden tekemisen, joita “saatat tarvita” tulevaisuudessa. Lopuksi haluat välttää tehottomia työskentelytapoja – kuten moniajoa.
Ketterä menetelmä puolestaan antaa sinun valita käytännöt ja tehtävät, jotka toimivat sinulle parhaiten. Tärkeintä on, ettet joudu pysyvästi sitoutumaan tekemiisi valintoihin. Tiimit käyttävät usein ketterän menetelmän hallintaohjelmistoa työnkulkujen mukauttamiseen lennossa, tehtävien priorisointiin uudelleen ja jatkuvan parantamisen edistämiseen (siitä nimi ketterä). Tämä tarkoittaa, että voit muuttaa ketterää työnkulkua vaihe vaiheelta – juuri tässä piilee näiden kahden menetelmän suuri ero.
Jos käytät lean-menetelmää, painotat ja tarkastelet työnkulun suunnittelua kokonaisuutena. Se edellyttää, että otat etäisyyttä ja tarkastelet sitä ylätason tai yleiskuvan näkökulmasta. Näin saat paremman hallinnan koko prosessista ja pystyt karsimaan kaiken ylimääräisen.
Esimerkiksi työntekijöidesi ei tarvitse käyttää työtunteja satunnaiseen ohjelmistokehitykseen vain siksi, että he olisivat 100-prosenttisesti valmiita, kun tarvitset heitä. Sen sijaan sinun on luotettava siihen, että he ovat valmiita ja tekevät parhaansa, kun sen aika koittaa. Ohjelmoijiesi ei esimerkiksi tarvitse luoda työkalua, jota et ehkä edes käytä.
Anna heidän sen sijaan tutkia ja kehittää taitojaan. Näin korostat tuotteesi korkeaa laatua. Tämän ansiosta sinun ei tarvitse palata päivittämään tuotetta sen jälkeen, kun olet toimittanut sen asiakkaillesi.
Tämä eroaa ketterästä projektinhallinnasta, joka edellyttää jatkuvia päivityksiä.
Luottamus tiimikavereihin on tärkeää sekä lean- että ketterissä menetelmissä
Kuten näet, sinun on ajateltava tiimisi johtamistapa uudelleen, kun valitset näiden kahden menetelmän välillä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että molemmissa tiimisi osallistuu tiiviisti koko työnkulkuun. Tiimityö on nimittäin kaiken liiketoiminnan ydin. Ilman sitä sekä tehokkuus että tuottavuus kärsivät merkittävästi.
Lean-menetelmässä ihmiset voivat oppia toisiltaan. Yhteistyön avulla löydät parhaat ja tehokkaimmat ratkaisut ja vähennät hukkaa.
Samaan aikaan seuraavat kolme aiemmin mainitun ketterän manifestin kohtaa edistävät yhteistyötä ja puhuvat puolestaan:
- “Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja.”
- “Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja.”
- “Liiketoiminnan edustajien ja kehittäjien on työskenneltävä yhdessä päivittäin koko projektin ajan.”
Huomaa, että kolmas virke on yksi Agile Manifeston 12 ketterästä käytännöstä. Tästä voisi päätellä, ettei ketterä menetelmä välitä työkaluista tai prosessista samalla tavalla kuin lean-menetelmä. Sen sijaan tässä menetelmässä keskitytään prosessin parissa työskenteleviin ihmisiin. Se kannustaa myös työskentelemään tiiviisti asiakkaiden kanssa. Heidän palautteensa voi tehdä ihmeitä ja antaa sinulle paljon paremman tuotteen, joten varaa aikaa sen kuuntelemiseen.
Lue lisää ketterästä kehityksestä ja sen keskeisistä periaatteista suorittamalla jokin näistä ketterän kehityksen sertifioinneista.
Johtopäätös
Yhteenvetona voidaan todeta, että ketterän ja lean-ohjelmistokehitysmenetelmän välillä voi olla aivan yhtä paljon yhtäläisyyksiä kuin eroja. Vaikka niiden lähtökohdat ovat erilaiset, niillä on silti sama painopiste – asiakastyytyväisyys.
Sinun kannattaa kiinnittää huomiota myös työnkulkuusi ja tapoihin, joilla voit optimoida sitä. Toimitusnopeus on tärkeä molemmissa – mutta sinun ja tiimisi tehtävänä on selvittää, kumpi toimii teille paremmin. Se saattaa vaatia tutkimista ja kokeilemista, mutta kun päädytte johonkin menetelmään, yrityksesi on menestyksen tiellä hetkessä!
