Tervetuloa DPM-podcastiin
Äänitranskriptio:
No niin, tervehdys ja tervetuloa The Digital Project Managerin ensimmäiseen podcastiin. Kiitos, että kuuntelet. Kerrotaanpa hieman siitä, mitä aiomme tänään käsitellä, ja sitten ryhdytään suoraan asiaan. Kerron hieman The Digital Project Managerista. Kerron hieman itsestäni ja siitä, mitä voit odottaa tältä digitaalisen projektinhallinnan podcastilta. Mutta aloitetaan hyvin lyhyellä esittelyllä: olen Ben Aston. Olen The Digital Project Manager -sivuston perustaja, ja sivuston osoite on thedigitalprojectmanager.com.
Jos kuuntelet tätä ja The Digital Project Manager ei ole sinulle ennestään tuttu, kerrotaanpa hieman siitä. Tämä on vain lyhyt yleiskatsaus siihen, mistä The Digital Project Managerissa on kyse. Kun puhun The Digital Project Managerista, kuvailen sitä mielelläni digitaalisen villin lännen projektinhallinnan ohjenuoraksi. Digitaalinen villi länsi siksi, että kyseessä on eräänlainen toimisto- ja studiomaailma, jossa tavanomaiset projektinhallinnan säännöt eivät tunnu toimivan kovin hyvin. Perinteiset menetelmät eivät vain tunnu sopivan siihen, joten meidän on löydettävä kiertoteitä. Luomani The Digital Project Manager -sivusto on digitaalisen projektinhallinnan koti. Tarjoamme inspiraatiota, käytännön oppaita, vinkkejä, niksejä, työkaluja ja hauskaa sisältöä. Lisäksi tarjoamme työpaikkoja ja järjestämme myös koulutuksia.
Kyse on siis projektinhallinnan ohjenuorasta tässä hullussa digitaalisessa villissä lännessä, jossa asiakkaat voivat olla melko haastavia, budjetit pieniä ja määräajat järjettömiä, ja jossa yritämme kaikesta huolimatta toimittaa projekteja.
Muutama sana sivuston taustasta. Perustimme … Me – siis minä, minä itse ja minä – perustimme sivuston vuonna 2011. Nykyään apunani on Gui-niminen kaveri, joka auttaa minua sivuston pyörittämisessä. Sivusto perustettiin siis vuonna 2011, ja olemme toimineet jo yli viisi vuotta. Sivustosta on sittemmin tullut yksi suurimmista ja uskottavimmista digitaalisen projektinhallinnan tiedon ja ajatusjohtajuuden alustoista. Tällaisia sivustoja ei ole kovin paljon. Jotkin ovat tulleet ja menneet. Meillä on kuitenkin noin 55 000 katselukertaa kuukaudessa, joten kiitos kaikille, jotka lukevat artikkeleitamme. Ala laajenee todella nopeasti. Digitaalinen ala kasvaa tietysti vauhdilla, joten myös digitaalisten projektipäälliköiden kysyntä kasvaa. Halusimme luoda sivuston, joka tukee projektipäälliköitä tässä kehityksessä.
Visiomme The Digital Project Manager -sivustolle liittyy digitaalista alaa, projektinhallintaa ja myös johtajuutta koskevan keskustelun tason nostamiseen. Alustaa luodessamme pyrimme ennen kaikkea antamaan digitaalisen alan projektipäälliköille äänen, ja sivusto on yksi keino tähän. Julkaisemme artikkeleita eri digitaalisen alan projektipäälliköiltä sekä ihmisiltä, jotka eivät itse työskentele projektipäällikköinä mutta joilla on kiinnostavia näkökulmia aiheisiin, jotka saattavat kiinnostaa meitä. Haluamme myös nostaa keskustelun tasoa tämän podcastin avulla ja käydä sen kautta väittelyitä ja keskusteluja. Lisäksi meillä on Slack-tiimi. Jos et ole vielä liittynyt Slack-tiimiimme, siirry osoitteeseen thedigitalprojectmanager.com, napsauta kohtaa Yhteisö ja voit ilmoittautua jäsenyhteisöömme. Se on täysin ilmaista, emmekä veloita siitä mitään. Tule siis mukaan keskusteluun.
Kuten aiemmin mainitsin, aloittaessani digitaalisen projektinhallinnan parissa yli kymmenen vuotta sitten huomasin, etteivät perinteiset projektinhallintamenetelmät tuntuneet sopivan kovin hyvin. Internetissä on runsaasti yleistä projektinhallintaa koskevaa tietoa ja materiaalia, ja suuri osa siitä on todella hyödyllistä ja sovellettavissa IT-kehitykseen, suuriin IT-yritysprojekteihin tai ohjelmistokehitykseen. Niissä toimistoissa, joissa työskentelin, ja studioissa, joissa olin mukana, teimme kuitenkin asioita, joihin tällaiset menetelmät ja prosessit eivät tuntuneet sopivan … Emme oikeastaan pystyneet soveltamaan niitä kovin helposti. Työskentelimme näiden omapäisten, nopeasti etenevien ja vapaamuotoisten projektien parissa. Ne olivat digitaalisten projektipäälliköiden arkipäiväisiä kampanjoita ja tehtäviä, joita hoidamme päivästä toiseen, eivätkä nämä standardimenetelmät toimineet kovin hyvin. Juuri tästä syystä The Digital Project Manager sai alkunsa.
Aloittaessani koin hyvin vaikeaksi löytää materiaalia, jossa joku olisi puhunut tai selittänyt toimintatapoja muuten kuin perinteisen projektinhallinnan näkökulmasta. Ajatuksena on siis vahvistaa yhteisöä, jotta voimme oppia toisiltamme ja hyödyntää olemassa olevia viitekehyksiä, kuten PRINCE2:ta, joka on mielestäni erinomainen, Scrum-menetelmää, joka on erinomainen, sekä PMBOKia, joka on erinomainen. Samalla on kuitenkin pohdittava, miten muokkaamme niitä. Miten suunnittelemme ne toimimaan digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän villissä lännessä? Ja erityisesti toimistoissa ja studioissa: miten saamme ne toimimaan?
Podcastin aloittamiseksi ajattelin kertoa hieman tarinastani digitaalisen projektipäällikön uralle päätymisestä. Se saattaa olla kiinnostavaa tai sitten ei, mutta ainakin oma polkuni oli varsin mutkikas, kuten monilla muillakin varmasti. Lapsena halusin hävittäjälentäjäksi. Pidin lentokoneista ja Top Gunista, joten se tuntui luonnollisesti hyvältä valinnalta. Koulussa muutaman vuoden jälkeen ja jonkin tekemäni uratestin sekä ilmeisesti myös ammatinvalinnanohjauksen jälkeen unelmani hävittäjälentäjän urasta kuitenkin romahtivat.
Muistan itse asiassa varsin elävästi, kuinka menin kouluni opinto-ohjaajan luo ja sain kuulla melko tuomitsevia tuloksia uranäkymistäni. Ala, jossa näytin taitojeni, kiinnostuksenkohteideni ja kykyjeni yhteensopivuuden kannalta pärjäävän todella hyvin, oli jätteidenkerääjä eli roskakuski, kuten sitä Yhdistyneessä kuningaskunnassa kutsuisimme. Se on toki hieno ammatti, mutta jäteauton ajaminen ei tuntunut minusta aivan samalta kuin lentokoneen ohjaaminen. Se ei oikeastaan ollut sitä, mitä olin ajatellut tai mitä tavoittelin, mutta ura-asiantuntijat arvelivat, että voisin olla siinä hyvä.
En siis suurimman osan lukioajastani tiennyt lainkaan, mitä digitaalinen projektinhallinta oli. Olin yksinkertaisesti kaveri, jonka kohtalona oli ryhtyä jätteidenkerääjäksi. En edes ajatellut… En tiennyt, mitä se oli, enkä halunnut ryhtyä sellaiseksi. Ja rehellisesti sanottuna, jos joku olisi sanonut: ”Haluatko ryhtyä digitaalisen projektinhallinnan ammattilaiseksi jonain päivänä, kun kasvat isoksi ja vanhenet?”, olisin luultavasti ajatellut, että se kuulostaa melko tylsältä.
Miten minusta sitten tuli sellainen? No, siitä lähtien kun saimme ensimmäisen tietokoneemme, ja siitä on todella, todella pitkä aika. Jos joku teistä on tarpeeksi vanha muistamaan, kyseessä oli 386-tietokone, joka oli perheemme ensimmäinen, ja siinä oli 33K:n puhelinmodeemi, mikä oli siihen aikaan melko vaikuttava. Huomasin kuitenkin nopeasti olevani hieman riippuvainen internetistä. Lehtien mukana sai CD-levyjä, jotka antoivat muutaman minuutin käyttöaikaa internetiin. Aloin rakentaa ensimmäisiä verkkosivujani, ja jäin koukkuun. Tein joitakin verkkosivuja. Yksi ensimmäisistä oli nimeltään Seuch Times, satiirinen verkkojulkaisu, vähän kuin The Onion – voisi sanoa, että se oli käytännössä The Onionin kopio. Minulla oli myös hyvin omaperäisesti nimetty sivusto The World of Ben, joka oli keskustelupalsta ja ystäväprofiilisivusto, jonka Facebook sittemmin tietenkin kopioi. En ehtinyt Googlea edeltää, mutta muuten olin noihin aikoihin, 1990-luvun lopulla, melko lailla alan kärjessä.
Luota minuun, luomani verkkosivut eivät olleet kovin hyviä, mutta rakastin ajatusta verkon mahdollistamasta maailmanlaajuisesta yhteydenpidosta. Tämän teknologiaosaamisen ja verkkosivujen rakentamisen ansiosta ajattelin, että järkevintä olisi opiskella tietojenkäsittelytiedettä. Olin kuitenkin rehellisesti sanottuna hieman hermostunut tietojenkäsittelytieteen opiskelusta, koska en ollut koskaan oikeastaan ohjelmoinut vakavasti. Olin tehnyt jonkin verran käyttöliittymäkehitystä. Ajattelin siis, että vietän vuoden työelämässä, työskentelen käyttöliittymäkehittäjänä ja katson, miltä se tuntuu. Melko nopeasti vuoden aikana tajusin, että koko päivän tietokoneen ääressä istuminen ja pelkkä koodaaminen on melko tylsää. Enkä ollut siinä myöskään kovin hyvä.
Sen sijaan että olisin lähtenyt opiskelemaan tietojenkäsittelytieteen tutkintoa, ajattelin, että opiskellaan sitten jotain muuta. Suoritin siis kansainvälisten suhteiden ja politiikan kandidaatin tutkinnon ja kirjoitin paljon pitkiä esseitä, mutta tajusin, että olin oikeastaan kiinnostunut markkinoinnista ja mainonnasta. Oltuani harjoittelussa perinteisissä mainostoimistoissa ja työskenneltyäni muiden mainostajien parissa sain kuitenkin palautetta, että sormeni olivat liian monessa sopassa ja että nuo sopat olivat pääasiassa digitaalisia. Olin perinteiselle toimistolle hieman liian omapäinen, kun sen tarkoituksena oli vain luoda televisio-, painettuja ja radiomainoksia.
Sitten löysin digitaalisten toimistojen maailmaan, jossa pystyin hyödyntämään digitaalista osaamistani. Tajusin, että juuri siitä pidin: kotona vapaa-ajallani puuhailusta. Ja maailmassa oli todella ihmisiä, jotka tekivät sitä työkseen. Ryhdyin asiakkuusvastaavaksi eli asiakkuuspäälliköksi Wunderman Interactive -toimistossa ja etenin asiakkuusjohtajaksi. Sitten tajusin, että koska digitaalinen tietämykseni ja asiantuntemukseni olivat varsin käytännönläheisiä, minusta voisi tulla hyvä projektipäällikkö. Tai niin ainakin silloin ajattelin.
Tein siis tämän vaihdoksen. Työskentelin eräänlaisessa tuottajan ja projektipäällikön yhdistelmäroolissa lontoolaisessa Dare-toimistossa, ja se oli todella hauskaa. Voitin siellä työskennellessäni useita palkintoja suurten asiakkaiden parissa. Sen jälkeen työskentelin toisessa lontoolaisessa toimistossa ja etenin projektinhallinnan johtajaksi. Rakensin siellä käytännössä projektinhallintatiimin ja digitaalisen projektinhallinnan toimintamallin toimiston sisällä. Sen jälkeen työskentelin jonkin aikaa freelancerina DDB:llä.
Minulle on siis kertynyt runsaasti kokemusta monenlaisten asioiden luomisesta todella laajalle asiakasjoukolle: autobrändien, kuten Land Roverin, Volkswagenin ja Hondan, parissa; palvelubrändien, kuten BT:n, British Gasin ja Exxonin, parissa; nopeasti kiertävien kulutustavaroiden, kuten Unileverin, parissa; sekä kulutuselektroniikan, kuten Sonyn, parissa. Viime aikoina, muutettuani Kanadaan – asun nykyään Vancouverissa – olen tehnyt paljon julkisen sektorin töitä, paljon töitä valtionhallinnon kanssa.
Digitaalisen projektinhallinnan maailmasta puhuttaessa olen siis nähnyt ja tehnyt kaikenlaista, ja juuri siksi halusin aloittaa tämän toiminnan noin viisi vuotta sitten. Kun itse aloitin, en löytänyt juuri mitään hyödyllistä, joka olisi auttanut minua oppimaan, miten tätä työtä tehdään. Kun siirryin asiakkuuspäälliköstä tuottajaksi ja sitten projektinhallinnan pariin, etenin melko lailla sokkona. Halusin siis yksinkertaisesti jakaa muille joitakin näistä kokemuksista ja matkan varrella oppimistani asioista, jotta muut saisivat hieman etumatkaa.
Siinäpä tarinani. Toivottavasti se oli edes hieman kiinnostava. Se antaa kuitenkin taustaa sille, mistä Digitaalisessa projektinhallinnassa on kyse, ja kertoo tämän verkkosivuston taustoista.
Joten mitä tältä podcastilta oikein voi odottaa? Tämä on tietysti kaikkien aikojen ensimmäinen digitaalisen projektinhallinnan podcast, joten olemme vasta alkutaipaleella. Mitä voit odottaa? No, en ole aivan varma. Olemme tällä seikkailulla hieman yhdessä, mutta ajattelin, että podcastin aloittaminen voisi olla hyvä idea. Haluaisin palata siihen visioon, mitä yritämme tehdä tämän keskustelun tason nostamiseksi, samalla kun annamme ihmisille mahdollisuuden kirjoittaa artikkeleita ja jakaa niitä sivustolla. Meillä on nyt muutaman tuhannen ihmisen postituslista. Halusin ennen kaikkea viedä tätä vielä pidemmälle ja antaa artikkeleita kirjoittaville ihmisille mahdollisuuden avata ajatuksiaan hieman syvemmin niitä kirjoittaessaan sekä käydä niistä väittelyjä ja keskusteluja.
Aiomme siis käyttää podcastia viikon blogikirjoituksen tarkasteluun ja kutsua aina kun mahdollista kirjoittajan mukaan keskustelemaan ja väittelemään ideoistaan kanssamme suorassa lähetyksessä. Ja jaamme myös tämän viikon projektinhallinnan kuulumisia. Kerromme asioista, joihin kannattaa tutustua, tarkastelemme, mitä muuta projektinhallintablogeissa ja tapaamisissa tapahtuu, ja kaikenlaista sen tapaista. Toivon, että voimme tehdä asiantuntijahaastatteluja ja järjestää pyöreän pöydän keskusteluja – yksi onkin jo aivan tulossa – sekä käsitellä työkaluja. Meillä tulee siis olemaan paljon hauskaa matkan varrella.
Siinä olikin suurin piirtein kaikki tältä viikolta. Pysy kuulolla seuraavaa jaksoa varten ja tutustu kaikkeen, mistä olemme tänään puhuneet osoitteessa thedigitalprojectmanager.com. Kiitos kuuntelemisesta. Kuullaan pian!
