Selvitetään kiista: Onko ketterä kehitys todella menetelmä vai ei?
Pysäytä minut, jos olet kuullut tämän ennenkin: ”Ketterä kehitys ei ole menetelmä, vaan työskentelytapa” tai ”Se on ajattelutapa” tai ”Se on lähestymistapa”.
Voisi väittää, että nuo sanat ovat vain menetelmän synonyymejä, mutta vannoutuneet ketterän kehityksen kannattajat sanovat usein, ettei näin ole; heidän mukaansa ajattelutapa ohjaa monia sen kattamia menetelmiä (Scrum, Kanban ja niin edelleen).
Kuumeniko tunteesi jo? Oletko valmis hyppäämään mainintojemme sekaan oman kriittisen näkemyksesi kanssa vastauskommentoijien tyyliin? Tästä aiheesta on esitetty lukuisia väitteitä tai siis keskusteltu omissa kommenttiosioissamme ja muualla verkossa. Ehkä jopa oman organisaatiosi johtoryhmän kokouksissa?
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
Nyt on aika päättää tämä lopullisesti: onko ketterä kehitys menetelmä vai ei? Keskustelin seitsemän ketterän kehityksen ja projektinhallinnan asiantuntijan kanssa saadakseni lopullisen vastauksen.
Perustelut ketterän kehityksen puolesta menetelmänä
Yksi asia, josta kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, on se, että ketterä kehitys on monimutkaista. Kuten Sally Shaughnessy selittää, ”se edellyttää:
- Edistymisen asettamista täydellisyyden edelle (yritäpä myydä se asiakkaalle)
- Prototyyppien asettamista suunnittelun ja dokumentoinnin edelle (vaikeaa projektipäälliköille ja strategiasta vastaaville)
- Tarina- ja nopeuspisteiden asettamista päivien ja rahamäärien edelle (selitäpä se budjetista vastaavalle)”
Sen sijaan siitä, miten sitä käytännössä käytetään, ollaan laajalti eri mieltä – onko kyse menetelmästä vai ajattelutavasta?
Ketterästä kehityksestä puhutaan usein arkisesti menetelmänä. Verkossa on runsaasti twiittejä, julkaisuja ja tarinoita, joissa puhutaan ”ketterän menetelmän hyödyistä”, siitä, kuinka ”ketterä menetelmä kuluttaa rahaa ja aikaa” tai kuinka ”tehokas ja hyödyllinen ketterä menetelmä on”. Hashtag #agilemethodology on suosittu.
Tässä muutama ajatus siitä, miksi ketterään kehitykseen viitataan niin usein menetelmänä.
Scrumin ja ketterän kehityksen sekoittaminen
Scrumia ja ketterää kehitystä käytetään usein toistensa synonyymeina, vaikka ne eivät ole sama asia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Scrum on ketterän kehityksen suosituin menetelmä.
Vaikka Scrum voi olla ketterää kehitystä, ketterä kehitys ei ole Scrum:
Julkaisuja Redditin compsci
yhteisöstä
Epäonnistunut toteutus
Organisaatiot, jotka yrittävät toteuttaa ketterän muutoksen ilman asianmukaisia muutosjohtamisen prosesseja, ovat vaarassa antaa projektiryhmän jäsenille ja muille työtä tosiasiassa tekeville työntekijöille väärän kuvan ketterästä kehityksestä.
Tämä saa tiimin jäsenet suhtautumaan ketterään kehitykseen kielteisesti, koska heidän mielessään se tarkoittaa enemmän turhia kokouksia, enemmän valvontaa ja mikromanageerausta sekä painostusta saada asiat tehdyiksi nopeammin ja pienemmillä resursseilla (kuten me kaikki tiedämme, kaikki vain rakastavat sitä).
Kommentti
käyttäjältä u/Dogbeast keskustelusta Mitä ketterä kehitys on ja miksi se on tärkeää?
yhteisössä learnprogramming
Ketterän kehityksen ”tekeminen” vs. ketteränä ”oleminen”
Ne, jotka väittävät ketterän kehityksen olevan pikemminkin ajattelutapa kuin menetelmä, puhuvat usein organisaatioistaan ja tiimeistään niin, että ne ”ovat ketteriä” sen sijaan, että ne ”tekisivät ketterää kehitystä”.
Tiimit, jotka vain ”tekevät ketterää kehitystä”, eivät ymmärrä tekemisensä taustalla olevaa miksi-kysymystä. Sen sijaan, että ne ”olisivat ketteriä” ja noudattaisivat sitä, miten ketterä kehitys on kuvattu Ketterän kehityksen manifestissa, ne noudattavat käytäntöjen kokonaisuutta (eli menetelmää) pohtimatta, miksi menetelmä on rakennettu juuri kyseisellä tavalla.
Kun tiimit siis ”tekevät ketterää kehitystä”, ne ajattelevat sitä samalla tavalla kuin menetelmää – prosessien ja käytäntöjen kokonaisuutena, jonka on tarkoitus tuottaa tietty lopputulos – eivätkä ajattelutapana siitä, miten työtä tehdään.
Tässä on havainnollistava vastaus kysymykseen siitä, onko ketterän kehityksen tarkoitus olla pienempiin työyksiköihin jaettu tehtävälista, jonka tehtävät annetaan sprinttien aikana tiimin jäsenille, mutta jossa ei käytetä retrospektiivejä tai iteraatioita.
Kommentti
käyttäjältä u/TheNegroSuave keskustelusta Kun ketterä ei ole ketterää
yhteisössä agile
Ketteryyden puolesta ajattelutapana
Miksi ketteryyden puolestapuhujat siis painottavat niin voimakkaasti, että se ei ole menetelmä, vaikka monet näyttävätkin oletusarvoisesti kutsuvan sitä sellaiseksi?
Performican henkilöstöpäällikkö Liz Lockhart Lance väittää, että ”Agile ei ole yksi yksittäinen menetelmä. Agile on ketterään manifestiin perustuva ajattelutapa, jossa neljä arvoa ja kaksitoista periaatetta ohjaavat uusien ratkaisujen, ohjelmistojen, tuotteiden ja muun kehittämiseen yhteistyössä osallistuvien henkilöiden ajattelua ja päätöksentekoa.”
Jos olet lukenut ketterän manifestin, tiedät, etteivät Lancen mainitsemat arvot ja periaatteet määrittele tiettyä käytäntöjen tai menettelytapojen joukkoa, joka ketterää työskentelytapaa käyttävien on suoritettava.
Sen sijaan, kuten hän asian ilmaisee: ”Ketteryyttä ajattelutapana toteuttava ketteryyden harjoittaja suhtautuu muutokseen ja oppimiseen avoimesti, keskittyy ihmisiin ja arvostaa yhteistyötä toimintansa ytimessä.”
Monet ketteryyden sateenvarjon alle sijoittuvista nykyisistä menetelmistä määrittelevätkin tarkat käytännöt ja prosessit, jotka palvelevat tätä ajattelutapaa, mutta ketterä manifesti ei edelleenkään täsmennä, miten organisaatioiden ja tiimien tulisi käytännössä ”toimia ketterästi”.
Auran ohjelmanhallintatoimiston vanhempi johtaja Sarah Hoban on samaa mieltä. ”Kuvailisin ketteryyttä ennemmin ajattelutavaksi kuin menetelmäksi … Ketteränä toimiminen ei edellytä ennalta määrättyjen prosessien noudattamista. ”
”Pikemminkin ketteryys on lähestymistapa, jota sovelletaan ongelmien ratkaisemiseen. Siinä ongelmaa työstetään toistuvasti, kunnes löydetään ratkaisu, joka vastaa parhaiten asiakkaan tarpeisiin käytettävissä olevan aikataulun ja budjetin puitteissa,” hän lisää.
Kuten Hoban korostaa, iterointi on ketteryyden avain. Sekä ketterä manifesti että yksittäiset ketterät menetelmät kannustavat iterointiin. Kun työskentelet iteratiivisesti, tuotat pienimmän toimivan tuotteen versioita etkä suhtaudu liian intohimoisesti siihen, että kaiken pitäisi onnistua täydellisesti ensimmäisellä kerralla, työskentelet ketterän ajattelutavan mukaisesti riippumatta siitä, noudatatko Scrumin vai Kanbanin prosesseja.
Eric Risner ACP ®, Rise Up Leadershipin perustaja, huomauttaa, että ketteryydessä annetaan tilanteen tai projektin ohjata tiimin työskentelytapaa. ”Sana ’ketterä’ viittaa filosofiaan, jossa projektia lähestytään tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Projektinhallinnassa ei ole yhtä kaikille sopivaa ketterää menetelmää, sillä erilaiset tehtävät edellyttävät erilaisia lähestymistapoja.”
Vaikka ketterää manifestia voidaan pitää melko abstraktina, Risner palauttaa meidät ketteryyden käytäntöön niiden monien ketterien menetelmien avulla, jotka kuuluvat tämän laajan sateenvarjon alle.
Ajattelutavan ja käytännön yhdistäminen
Ketterään konsultointiyritykseen Fewell Innovationin perustaja ja toimitusjohtaja Jesse Fewell väittää, että ketteryydessä on yhdistettävä sekä ketterä ajattelutapa että ”ketterästi toimiminen”.
Hänen näkemyksensä mukaan organisaatioiden on ketterää muutosta toteuttaessaan keskityttävä yhtä lailla organisaatiokulttuurin ja tiimien ajattelutapojen muuttamiseen kuin käytännön taktiikoihin ja vaiheisiin, joiden avulla ketterästä muutoksesta tehdään onnistunut.
Hänen sanojensa mukaan: ”Todellinen taika syntyy, kun yhdistät tietoisesti kulttuurisen keskustelun ja rakenteellisten vaiheiden parhaat puolet … sekä ketterä ajattelutapa että ketterät toimintamekanismit [kulkevat] käsi kädessä.”
Ketterä ei siis ole menetelmä, vaan ajattelutapa. Ketterä manifesti tarjoaa työskentelyä ohjaavan ajattelutavan, mutta kuten jokainen asiantuntijoistamme jollain tavalla totesi, tiimit ja organisaatiot tarvitsevat edelleen ketteriä työnkulkujen prosesseja ja menettelytapoja saadakseen asioita aikaan. Loppujen lopuksi olennaista on se, miten ihmiset käyttävät ketteryyttä käytännössä.
Tietojenkäsittelytieteilijä Allen Holub tiivistää asian varsin osuvasti:
Myös ketterällä kulttuurilla on merkitystä
DPM:n toinen perustaja Galen Low korostaa, että myös ketteryyden kulttuuri on tärkeä, ei ainoastaan ketterä ajattelutapa: ”Ketteryyden yhteydessä on muistettava, että ketterä manifesti käynnisti vallankumouksen siinä, miten ohjelmistokehitysprojekteja toteutettiin vuoden 2001 tienoilla.
“Nyt kun tästä on kulunut yli 20 vuotta, pidämme kaikkea siihen liittynyttä kapinallista ja innovatiivista henkeä itsestäänselvyytenä, ja jumitumme yrittämään selvittää, noudatammeko kaikkia sääntöjä oikein. Manifestissa ei ollut sääntöjä, vain ohjaavia periaatteita ja yhteisiä arvoja,”, hän sanoo. “Ketterä toimintatapa on yhtä lailla kulttuuri kuin ajattelutapa.”
Äskettäisessä Dave Priorin podcast-jaksossa Leading Agilen vanhempi konsultti Prior esitti jotain vastaavaa, erityisesti ketteriin toimistoihin liittyen: “Ketteryydessä puhutaan jatkuvasti kulttuurista – siitä, että kulttuurin on ohjattava toimintaa ja että kulttuuri on todella tärkeää. Mutta jos et luo ympäristöä, jossa Scrumin kaltainen toimintatapa voi selviytyä, se ei tule toimimaan … Jos et luo sille tilaa kasvaa, se ei tule toimimaan.”
Virallinen näkemyksemme: ketterä toimintatapa on ajattelutapa (ja paljon muutakin)
Eli kyllä, ketterä toimintatapa on ajattelutapa, mutta se on myös kulttuuri ja ympäristö, johon kaikkien tiimin jäsenten on sitouduttava, jotta se toimii.
Se ei todellakaan ole pelkkä menetelmä. Ilman ketterää ajattelutapaa ja kulttuuria ketterät menettelytavat menettävät niille tarkoitetun arvon.
Kuten Shaughnessy huomauttaa: “Ketterän toimintatavan omaksumisesta on hyötyä… Se tuo tiimit yhteen. Se vahvistaa viestintää ja mahdollisuuksia, auttaa näkemään epäonnistumisen hyödyt ja perustuu loppukäyttäjien tarpeisiin, mikä on loppujen lopuksi kaikki, mitä pyrimme saavuttamaan: käyttäjien tarpeita palvelevien tuotteiden rakentaminen harkitulla ja intuitiivisella tavalla.”
Mitä mieltä olet?
Pidätkö ketterää toimintatapaa menetelmänä vai ajattelutapana? Ehkä suurempi kysymys on, onko ketterä toimintatapa oikeasti hyvä (ja keskustelua aiheesta ei täälläkään puutu).
Jos haluat tietää lisää projektinhallinnan suurista kysymyksistä, tilaa The Digital Project Managerin uutiskirje tai liity muiden digiprojektipäälliköiden seuraan Slack-yhteisössämme jatkaaksesi keskustelua!
