Kriittisen polun menetelmän opas: käyttöohjeet ja esimerkit

• Projektin kriittisen polun tunnistamiseen
• Projektin suorittamiseen tarvittavan vähimmäisajan määrittämiseen.

Esimerkki kriittisestä polusta

Ennen kuin käsittelemme tarvittavia vaiheita ja laskelmia, käydään läpi lyhyt visuaalinen esimerkki.

Alla olevassa kaaviossa ovat kirjaimet A–P. A ja P edustavat projektin alkua ja loppua. Kunkin kirjaimen vieressä oleva numero puolestaan ilmaisee kyseisen toiminnon keston päivinä.

Kuten näet, A:sta P:hen kulkee useita polkuja. Kriittisen polun löytämiseksi sinun on laskettava jokaisen polun kokonaiskesto laskemalla yhteen yksittäisten tehtävien kestot.

Etsit polkua, jonka suorittamiseen kuluu eniten päiviä. Tässä esimerkissä polku ”A-C-E-F-G-K-L-P”, jonka kesto on 52 päivää, on kriittinen polku.

Näin löydät projektisi kriittisen polun

Kriittisen polun toimintoja kutsutaan kriittisiksi toiminnoiksi. Ne ovat riippuvaisia edeltäjän suorittamisesta, ja siksi niiden joustovara on pienin kaikkiin muihin toimintoihin verrattuna. Näiden kriittisten toimintojen viivästykset johtavat lähes aina projektin viivästymiseen.

Tiedän, että käytät todennäköisesti projektinhallintaohjelmistoa tai projektin aikataulutusohjelmistoa projektin aikajanan luomiseen ja kriittisen polun löytämiseen, etenkin monimutkaisissa projekteissa. Sen voi kuitenkin tehdä myös ilman ohjelmistoa (ja käyn sen tässä läpi!).

Tässä ovat vaiheittaiset ohjeet projektisi kriittisen polun löytämiseen.

Vaihe 1: Tunnista projektisi osatehtävät

Aloita tunnistamalla projektisi muodostavat toiminnot. Jos olet aiemmin luonut työn osituksen sisältävän asiakirjan, siitä on paljon apua. WBS-asiakirja kertoo, mitkä toiminnot muodostavat projektisi ja missä järjestyksessä ne suoritetaan. 

Oletetaan, että sinun on julkaistava verkossa toimiva aikakauslehti. Seuraavat voisivat olla projektisi osatehtäviä (mukaan voisi ottaa monia muitakin tehtäviä; tätä on yksinkertaistettu tarkoituksiamme varten).

TEEMA

• Teeman valinta
• Teeman hyväksyminen

SISÄLTÖ

• Sisällön ideointi
• Sisällön kirjoittaminen
• Sisällön hyväksyntä
• Grafiikan ideointi
• Grafiikan luominen
• Grafiikan hyväksyntä

SPONSOROINTI

• Sponsorointiehdotuksen esittely
• Mainossisällön luominen
• Sponsorointisopimusten solmiminen

TAITTAMINEN

• Lehden taiton suunnittelu
• Hyväksyntä ja lopullinen hyväksyminen

JULKAISU

• Julkaisualustan hankinta
• Lehden lataaminen
• Julkaisu

Vaihe 2: Järjestä tehtäväsi peräkkäin

Kun olet tunnistanut projektisi muodostavat yksittäiset tehtävät, järjestä tehtävät peräkkäin. Mikä tehtävä on tehtävä ensin? Mitkä tehtävät riippuvat muiden tehtävien valmistumisesta?

Verkkolehden julkaisemista koskevassa esimerkissämme seuraavat tehtävät on järjestetty peräkkäin ja toisistaan riippuvat tehtävät on tunnistettu.

TEHTÄVÄT	RIIPPUVUUDET
A. Teeman valinta	-
B. Teeman hyväksyntä	A
C. Sisällön ideointi	B
D. Sisällön kirjoittaminen	C
E. Sisällön hyväksyntä	D
F. Grafiikan ideointi	E
G. Grafiikan luominen	F
H. Grafiikan hyväksyntä	G
I. Sponsorointiehdotuksen esittely	H
J. Mainossisällön luominen	I
K. Sponsorointisopimusten solmiminen	H, I
L. Lehden taiton suunnittelu	B, E, H, I, J
M. Hyväksyntä ja lopullinen hyväksyminen	L
N. Julkaisualustan hankinta	M
O. Lehden lataaminen	M, N
P. Julkaisu	O

Vaihe 3: Arvioi tehtävien kesto

Arvioi kunkin yksittäisen tehtävän kesto käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä.

• Asiantuntija-arvio. Asiantuntija tai asiantuntijaryhmä päättää tehtävän kestosta.
• Analoginen arviointi. Käytä aiempaa samankaltaista projektia mallina projektisi keston arvioimiseen tai aiempaa samankaltaista tehtävää tietyn tehtävän keston arvioimiseen. 
• Parametrinen arviointi. Yhdistä historialliset tiedot ja nykyisen projektin parametrit keston arvioimiseksi.
• Kolmen pisteen arviointi. Arvioi kesto kolmen mahdollisen keston keskiarvona: todennäköisin kesto, optimistinen kesto ja pessimistinen kesto.
• Alhaalta ylöspäin tehtävä arviointi. Pilko yksittäinen tehtävä tarkemmiksi alitehtäviksi. Arvioi sitten tehtävän kesto laskemalla sen osatehtävien arvioidut kestot yhteen.
• Yhteisymmärrykseen perustuva päätöksenteko. Kaikki projektiin osallistuvat voivat päättää tiiminä yksittäisten tehtävien kestot. Projektipäällikkö voi määrittää aika-arviot käyttäen mahdollisesti yhtä tai useampaa edellä kuvatuista menetelmistä, ja projektin jäsenet voivat äänestää kestoarvoista. 

On myös syytä mainita, että voit käyttää toista samankaltaista menetelmää arvioidaksesi tehtävien kestoa epävarmoissa tilanteissa. Sen nimi on PERT. Lue, milloin kannattaa käyttää menetelmää PERT vai CPM.

Stay Ahead of What Deserves Your Attention

Get timely perspective on the shifts, decisions, and trade-offs shaping your role, plus practical resources you can put to work.

Get Free Access

Have an account? Log In

Vaihe 4: Luo verkkokaavio

Kun tunnet tehtäväsi, niiden järjestyksen, riippuvuudet ja arvioidut kestot, voit nyt piirtää verkkokaavion.

TEHTÄVÄ	RIIPPUVUUDET	TEHTÄVIEN KESTOT
ALOITUS	-	-
A. Teeman valinta	-	1
B. Teeman hyväksyntä	A	1
C. Sisällön ideointi	B	5
D. Sisällön kirjoittaminen	C	15
E. Sisällön hyväksyntä	D	3
F. Grafiikan ideointi	E	5
G. Grafiikan luominen	F	10
H. Grafiikan hyväksyntä	G	3
I. Sponsorointiehdotuksen esittely	H	10
J. Mainossisällön luominen	I	10
K. Sponsorointisopimusten solmiminen	H, I	10
L. Lehden taiton suunnittelu	B, E, H, I, J	3
M. Hyväksyntä ja lopullinen hyväksyminen	L	3
N. Lehden julkaisualustan hankinta	M	3
O. Lehden lataaminen	M, N	1
P. Verkkolehden julkaisu	O	1
LOPETUS

Vaihe 5: Tunnista kriittinen polku

Yksinkertaisen verkkokaavion perusteella kriittinen polku on A-B-J-K-L-M-O-P. Kriittisen polun tehtävät ovat seuraavat:

A. Teeman valinta

B. Teeman hyväksyminen

J. Mainossisällön luominen

K. Sponsorointisopimusten solmiminen

L. Lehden taiton suunnittelu

M. Hyväksyntä ja lopullinen hyväksyminen

O. Lehden lataaminen

P. Verkkolehden julkaiseminen

Vaihe 6: Määritä projektin vähimmäiskesto

Tunnista kriittisen polun avulla mahdollisimman lyhyt projektin kesto. Kuten alla olevasta taulukosta näet, kriittisen polun kesto on 30 päivää. Se on myös projektin vähimmäiskesto.

TEHTÄVÄ	TEHTÄVIEN KESTOT (päivinä)
Teeman valinta	1
Teeman hyväksyminen	1
Mainossisällön luominen	10
Sponsorointisopimusten solmiminen	10
Lehden taiton suunnittelu	3
Hyväksyntä ja lopullinen hyväksyminen	3
Lehden lataaminen	1
Verkkolehden julkaiseminen	1
YHTEENSÄ	30

Vaihe 7: Luo projektiaikataulu

Kun tiedät projektin vähimmäiskeston, voit luoda alustavan projektiaikataulun. Luo kriittisen polun aikataulu käyttämällä aiempaa kaaviota.

TEHTÄVÄ	RIIPPUVUUDET	TEHTÄVIEN KESTOT	AIKAISIN MAHDOLLINEN ALOITUSPÄIVÄ	AIKAISIN MAHDOLLINEN PÄÄTTYMISPÄIVÄ
ALOITUS
A. Teeman valinta	-	1	6/10	6/10
B. Teeman hyväksyminen	A	1	6/13	6/13
C. Sisältöideoiden kehittäminen	B	5
D. Sisällön kirjoittaminen	C	15
E. Sisällön hyväksyminen	D	3
F. Grafiikkaideoiden kehittäminen	E	5
G. Grafiikan luominen	F	10
H. Grafiikan hyväksyminen	G	3
I. Sponsorointiehdotuksen esittely	H	10
J. Mainossisällön luominen	I	10	6/13	6/24
K. Sponsorointisopimusten solmiminen	H, I	10	6/24	7/8
L. Lehden taiton suunnittelu	B, E, H, I, J	3	7/9	7/12
M. Hyväksyntä ja lopullinen hyväksyminen	L	3	7/13	7/16
N. Lehtialustan hankinta	M	3
O. Lehden lataaminen	M, N	1	7/17	7/18
P. Verkkolehden julkaiseminen	O	1	7/19	7/20

Entä kriittiseen polkuun kuulumattomat tehtävät? Milloin niiden on alettava ja päätyttävä? Se riippuu pääasiassa projektipäällikön mieltymyksistä, resurssien saatavuudesta ja tehtävien riippuvuuksista.

Esimerkiksi tehtävä C (sisältöideoiden kehittäminen) voi alkaa vasta 13. kesäkuuta, koska se riippuu tehtävästä B (teeman hyväksyminen). Sen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse alkaa kyseisenä päivänä.

Jos projektipäällikkö ei halua aloittaa silloin tai jos sisältöideoiden kehittämisestä vastaava tiimi ei ole käytettävissä kyseisenä päivänä, sisältöideoiden kehittäminen voi alkaa myöhemmin.

Huomaa myös, että kriittisiin tehtäviin liittyvinä riippuvuuksina toimivat kriittiseen polkuun kuulumattomat tehtävät eivät voi päättyä myöhemmin kuin päivää ennen kuin riippuvainen kriittinen tehtävä on aikataulutettu alkamaan.

Vaihe 8: Muokkaa projektiaikataulua tarpeen mukaan

Kriittisen polun aikataulun avulla voit nyt soveltaa muita projektinhallinnan tekniikoita aikataulusi lyhentämiseen tai optimointiin.

Tarvitseeko projektisi kestää alle 30 päivää? Voit soveltaa aikataulun tiivistämistekniikoita, kuten resurssien lisäämistä ja tehtävien suorittamista rinnakkain.

Eivätkö tehtävissä tarvitsemasi resurssit ole käytettävissä tai ovatko ne ylikuormitettuja kriittisen polun menetelmän määrittäminä päivinä? Voit muokata aikataulua soveltamalla resurssien optimoinnin tekniikoita, kuten resurssien tasaamista ja resurssien tasoittamista.

Lue lisää resurssien tasaamisen ja resurssien tasoittamisen tärkeimmästä erosta täällä.

Vaihe 9: Päivitä aikataulu projektin etenemisen mukaan

Tämä on tehtävä projektin ollessa käynnissä. Jos CPM-aikataulussa tapahtuu muutoksia – esimerkiksi viivästyksiä – sinun on päivitettävä aikataulu niiden mukaisesti.

Gantt-kaavio on ihanteellinen projektinhallintatyökalu edistymisen päivittämiseen. Siksi projektisi kannattaa sijoittaa Gantt-kaavioon sen jälkeen, kun kriittisen polun analyysi on tuottanut käyttökelpoisen aikataulun. Ennen kuin voit luoda projektistasi Gantt-kaavion, sinulla on oltava kaikkien projektin tehtävien aloitus- ja päättymispäivät (todennäköisesti käyttämällä Gantt-kaavion luomiseen tarkoitettua työkalua).

Kriittisen polun laskeminen

Kriittisen polun menetelmän laskennassa on kaksi vaihetta: eteenpäin suuntautuva vaihe ja taaksepäin suuntautuva vaihe.

Eteenpäin suuntautuva vaihe

Eteenpäin suuntautuva vaihe määrittää yksittäisten tehtävien aikaisimmat aloitus- ja lopetuspäivät.

Aikaisin aloituspäivä

Tehtävän aikaisin aloituspäivä on seuraavista päivämääristä myöhäisin:

• Projektin aloituspäivä
• Sitä edeltävien tehtävien aikaisin lopetuspäivä plus yksi päivä
• Jos tehtävällä on useampi kuin yksi edeltävä tehtävä, kaikkien edeltävien tehtävien aikaisimmista lopetuspäivistä myöhäisin plus yksi päivä
• Sovellettavien tai olemassa olevien ”ei aikaisemmin kuin” -rajoitteiden päivämäärä (jos esimerkiksi tehtävään tarvittava resurssi on saatavilla vasta 13. kesäkuuta, tehtävä voi alkaa 13. kesäkuuta tai sen jälkeen, mutta ei aiemmin)
• Tehtävän tämänhetkinen päivämäärä (päivitetyn projektin jäljellä olevan aikataulun ensimmäinen päivä)

Aikaisin lopetuspäivä

Aikaisin lopetuspäivä on puolestaan aikaisin aloituspäivä plus tehtävän kesto miinus yksi päivä (koska aloituspäivä kuuluu tehtävän kestoon). Päivämääriä on tietenkin ehkä mukautettava viikonloppujen huomioimiseksi, jos työtä voidaan tehdä vain arkipäivisin.

Kun kaikkien projektitehtävien aikaisimmat aloitus- ja lopetusajat on määritetty, sinun on suoritettava taaksepäin suuntautuva vaihe.

Taaksepäin suuntautuva vaihe

Taaksepäin suuntautuvassa vaiheessa lasketaan kaikkien tehtävien myöhäisimmät lopetus- ja aloituspäivät. 

Voit hahmottaa asian näin. Yhtäältä eteenpäin suuntautuva vaihe auttaa löytämään tehtävien aloitus- ja lopetuspäivät projektin aloituspäivästä lähtien. Toisaalta taaksepäin suuntautuvan vaiheen avulla voit arvioida aloitus- ja lopetuspäiviä projektin lopetuspäivästä lähtien. Toisin sanoen työskentelet taaksepäin, mistä juontuu nimitys taaksepäin suuntautuva vaihe.

Koska työskentelet taaksepäin, ensimmäinen laskettava asia on myöhäisin lopetuspäivä.

Myöhäisin lopetuspäivä

Myöhäisin lopetuspäivä on viimeisin päivämäärä, jolloin tehtävä voidaan saada valmiiksi ilman projektin aikataulun viivästymistä. Se on seuraavista päivämääristä aikaisin:

• Projektin lopetuspäivä
• Sitä seuraavan tehtävän myöhäisin aloituspäivä miinus yksi päivä; yksi päivä vähennetään, koska edeltävä tehtävä päättyy päivää ennen sitä seuraavaa tehtävää.
• Jos tehtävällä on useampi kuin yksi seuraaja, kaikkien seuraavien tehtävien myöhäisimmistä aloituspäivistä aikaisin miinus yksi päivä
• Sovellettavien tai olemassa olevien ”ei myöhemmin kuin” -rajoitteiden päivämäärä

Myöhäisin aloituspäivä

Myöhäisin aloituspäivä lasketaan myöhäisimmän lopetuspäivän perusteella. Se on yksinkertaisesti myöhäisin lopetuspäivä miinus tehtävän kesto plus yksi päivä. Yksi päivä on lisättävä, koska pelkkä keston vähentäminen antaa päivämäärän, joka on yhden päivän todellista aloituspäivää aikaisempi. Yhden päivän lisääminen varmistaa näin, että aloituspäivä kuuluu kunkin tehtävän kestoon.

Pelivaran laskeminen

Kun aikaisimmat aloitus- ja lopetuspäivät sekä myöhäisimmät aloitus- ja lopetuspäivät ovat tiedossa, voimme laskea pelivaran. Kokonaispelivara tarkoittaa päivien määrää, jonka tehtävä voi myöhästyä ilman koko projektin viivästymistä, kun taas vapaa pelivara tarkoittaa niiden päivien määrää, jolla tehtävää voidaan myöhästyttää vaikuttamatta sitä seuraavan tehtävän aloituspäivään.

Pelivara-analyysi kertoo, mitä tehtäviä voit vapaasti siirtää ja kuinka monella päivällä. Se kertoo esimerkiksi heti, että kriittisiä tehtäviä (lihavoituina) ei voi siirtää, jos haluat saada työn valmiiksi ajoissa; kriittisten tehtävien kokonais- ja vapaa pelivara ovat nolla. Ei-kriittisten tehtävien siirtämiseen on enemmän liikkumavaraa.

CPM-laskurit

Projektinhallintaohjelmiston, kuten kriittisen polun työkalujen, pitäisi auttaa tunnistamaan kriittinen polku, löytämään aloitus- ja lopetuspäivät sekä laskemaan pelivarat. Voit käyttää myös verkossa olevaa kriittisen polun menetelmän laskuria.

Tämä PERT-laskuri (ohjelman arviointi- ja tarkistustekniikka) tai tämä CPM-laskuri auttaa tunnistamaan kriittisen polun ja arvioimaan projektin keston. Voit piirtää tehtävät manuaalisesti kaavioon ja lisätä sitten kunkin polun tehtävien kestot yhteen, kun näet polut aloituksesta loppuun. Suurimman summan tuottava polku on kriittinen polkusi.

Kun olet tunnistanut kriittisen polkusi, voit käyttää Google Sheetsia päivämäärien laskemiseen, mukaan lukien jokaisen tehtävän alku- ja päättymispäivät.

Jos sinun on otettava resurssien kohdentaminen huomioon, kokeile resurssienhallintaohjelmistoa.

Päivämäärien ja joustojen laskentakaava

Muista seuraava kaava:

Aikainen aloituspäivä = PS/PEF+1/NET

Tämä tarkoittaa projektin aloituspäivää, edeltäjän aikaista päättymispäivää plus yksi päivä tai mitä tahansa aikaisintaan-tyyppistä päivämäärärajoitetta sen mukaan, mikä näistä on aikaisin. 

Aikainen päättymispäivä = (ES + D) - 1

Tämä tarkoittaa tehtävän aikaista aloituspäivää plus kestoa vähennettynä yhdellä päivällä.

Myöhäinen päättymispäivä = PF/SLF-1/NLT 

Tämä tarkoittaa projektin päättymispäivää, seuraajatehtävän myöhäistä päättymispäivää vähennettynä yhdellä päivällä tai viimeistään-päivämäärää, jos sellainen on, sen mukaan, mikä näistä on aikaisin.

Myöhäinen aloituspäivä = (LF - D) + 1

Tämä tarkoittaa tehtävän myöhäistä päättymispäivää vähennettynä sen kestolla ja lisättynä yhdellä päivällä.

Kokonaisjousto = LF - EF tai LS - ES

Tämä tarkoittaa tehtävän myöhäisen päättymispäivän ja aikaisen päättymispäivän välistä erotusta. Se voi olla myös myöhäisen aloituspäivän ja aikaisen aloituspäivän välinen erotus.

Vapaa jousto = (SES - EF) - 1

Tämä tarkoittaa seuraajatehtävän aikaisen aloituspäivän ja tehtävän aikaisen päättymispäivän välistä erotusta, josta vähennetään vielä yksi päivä.

Päivämäärien ja joustojen laskentakaava, kun huomioon otetaan vain työpäivät

Jos lasket vain työpäiviä, sinun on käytettävä WORKDAY- ja NETWORKDAYS-funktioita. WORKDAY laskee päivämäärän aloituspäivän, keston sekä mahdollisten lomapäivien tai muiden vapaapäivien perusteella, kun taas NETWORKDAYS laskee kahden päivämäärän välisten työpäivien määrän.

Seuraavat ovat edellä esitetyn kaavan muunnelmia, joissa käytetään WORKDAY- tai NETWORKDAYS-funktioita.

Aikainen aloituspäivä = WORKDAY( PEF, 1, [holidays] )

Tämä funktio käyttää aloituspäivää (edeltäjän aikaista päättymispäivää), kestoa (jonka tulee olla yksi, koska aikainen aloituspäivä on yksi päivä edeltäjän aikaisen päättymispäivän jälkeen) sekä valinnaista holidays-muuttujaa, joka viittaa päivämääriin, jotka haluat määrittää lomapäiviksi (päivämäärä- tai sarjanumeromuodossa).

Tätä ei pitäisi tarvita, jos aikainen aloituspäivä on projektin aloituspäivä tai aikaisintaan-päivämäärä.

Aikainen päättymispäivä = WORKDAY( (ES-1), D, [holidays] )

Huomaa, että vähennän yhden päivän funktion sisällä varmistaakseni, että tuloksena oleva päivämäärä on aina työpäivä.

Myöhäinen päättymispäivä =  WORKDAY( SLF, -1, [holidays] )

Tämä funktio vähentää yhden päivän seuraajatehtävän myöhäisestä päättymispäivästä ja palauttaa sitä edeltävän työpäivän, jos tulos osuu viikonlopulle tai lomapäivälle.

Myöhäinen aloituspäivä = WORKDAY( (LF+1), -D, [holidays] )

Tämä funktio käyttää tehtävän myöhäistä päättymispäivää plus yhtä päivää, negatiivisiksi kokonaisluvuiksi muutettua kestoa sekä lomapäiviä tai muita vapaapäiviä.

Lisään yhden päivän funktion WORKDAY sisälle varmistaakseni, että tuloksena oleva päivämäärä on aina työpäivä.

Kokonaisjousto = NETWORKDAYS( EF, LF ) - 1

Tämä laskee työpäivien määrän tehtävän aikaisesta päättymispäivästä sen myöhäiseen päättymispäivään. Vähennämme tuloksesta yhden, koska funktio laskee mukaan myös myöhäisen päättymispäivän, vaikka tarvitsemme vain päivämäärien välisen erotuksen.

Vapaa jousto = NETWORKDAYS( EF, SES ) - 2

Tämä laskee työpäivien määrän tehtävän aikaisesta päättymispäivästä seuraajatehtävän aikaiseen aloituspäivään. Vähennämme tuloksesta kaksi: yhden päivän alkuperäisen kaavan edellyttämän vähennyksen vuoksi ja toisen poistaaksemme ylimääräisen päivän, jonka funktio lisää, koska se laskee mukaan myös aikaisen päättymispäivän.

Kriittisen polun menetelmän resurssirajoitteet

Käydään läpi esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos tehtäviesi tarvitsemia resursseja ei ole saatavilla kriittisen polun analyysin (CPA) osoittamassa aikataulussa.

Resurssien saatavuus, toimitusaikataulut, sidosryhmien vaatimukset ja muuttuva projektin laajuus ovat esimerkkejä resurssirajoitteista, jotka voivat pidentää tai lyhentää kriittistä polkuasi tai muuttaa sitä kokonaan.

Palataan hetkeksi tähän kriittisen polun esimerkkiin:

Piirretään tämä esimerkki Gantt-kaavioon havainnollistamiseksi:

Tässä esimerkissä projektin on määrä alkaa 1. huhtikuuta ja päättyä 13. kesäkuuta. Se tarkoittaa yhteensä 52 työpäivää, mikä vastaa kaikkien projektin kriittisellä polulla olevien tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa.

Mutta entä jos tehtävään E määrätty henkilö (jonka on tarkoitus aloittaa 15. huhtikuuta) on määrätty toiseen projektiin eikä ole käytettävissä ennen 20. huhtikuuta?

Jos kukaan muu ei voi ottaa tehtävää E hoitaakseen, voit soveltaa resurssien tasaamisen tekniikoita ja mukauttaa aikataulua kyseisen tiimin jäsenen käytettävyyden mukaan.

Tämä tarkoittaa tehtävän E aloituspäivän siirtämistä 15. huhtikuuta 20. huhtikuuta, mikä viivästyttää tehtävää E ja lopulta koko projektia. Arvioitu päättymispäivä on nyt 16. kesäkuuta 13. kesäkuuta sijaan. Huomaa, että kriittinen polku pysyy samana, mutta siitä on tullut pidempi.

Jos projektin päättymispäivän siirtäminen ei ole hyväksyttävää, saatat joutua soveltamaan aikataulun tiivistämistekniikoita, kuten resurssien lisäämistä ja tehtävien limittämistä, projektin suorittamiseksi lyhyemmässä ajassa.

Resurssien lisääminen tarkoittaa lisäresurssien (kuten henkilöiden tai laitteiden) lisäämistä tehtäviin niiden keston lyhentämiseksi. Tehtävien limittäminen tarkoittaa joidenkin tehtävien suorittamista rinnakkain.

Oletetaan esimerkissämme, että kaksinkertaistamme tehtäviin G ja L määrättyjen henkilöiden määrän, jolloin tehtävän G kesto lyhenee 12 päivästä kuuteen ja tehtävän L kesto 15 päivästä kahdeksaan. Tämä lyhentää polun keston 55 päivästä 42 päivään.

Aikaistamme myös tehtävää O niin, että se alkaa heti edeltävän tehtävän K jälkeen. Tämä tarkoittaa, että tehtävä O päättyy yhden päivän tehtävän L jälkeen, mikä muuttaa projektin kriittiseksi poluksi A-C-E-F-G-K-O-P, jonka kesto on 43 päivää.

Mitä seuraavaksi?

Tarvitsetko lisää apua kriittisen polun kanssa? Liity keskusteluun Slackissa yhdessä satojen muiden digitaalisten projektipäälliköiden kanssa DPM-jäsenyydessä!